Löysin Instagramista hyvän mainoksen

Instagram, tuo taskussa kulkeva visuaalinen karnevaali on kauneudesta nauttivalle parhaimmillaan kuin inhalaattori astmaatikolle. Jos et pääse metsään juuri silloin kuin haluaisit, voit ainakin katsella kuvia puista.

Selailin eräänä päivänä hieman poissaolevasti Instagramia, kun huomioni kiinnittyi oivaltavaan mainokseen, joka onnistui pysäyttämään minut. Sen nähtyäni jatkoin fiidin selaamista sillä silmällä, että katsotaanpa, mitä muut mainostajat ovat keksineet.

Instagram-mainosten taso yllätti minut. Kun aloin kiinnittää asiaan huomiota, laadukkaiden mainosten löytäminen ei ollutkaan helppoa.

Osa mainoksista on videoita. Niissä ensimmäiset sekunnit ratkaisevat, jatkaako ihminen katselua vai eteenpäin kuvien virrassa. Loput ovat kuvia, joissa ratkaisee se, onnistuuko kuva kertomaan sellaisen tarinan, joka kiinnostaa kohderyhmää.

Alla on esimerkiksi Postin mainos. Mitä sillä halutaan sanoa? Mitä minun halutaan tekevän? Minusta mainos on aivan turha. Voi myös olla, että en ole kohderyhmää, mutta on vaikea kuvitella, kuka olisi.

Tässä puolestaan kuvakaappaus Viking Linen mainosvideosta, jossa nainen tanssii punaisen kankaan kera. Visuaalisesti ihan komea mainos, mutta video ei vaikuta liittyvän sisältöön. Ja sisältökin jää epämääräiseksi.

Kolmantena Arturian mainos. Mainoksen perusteella ei selvinnyt, mikä Arturia on tai millä alalla se toimii tai mitä se haluaa minulle kertoa. Jos kyseessä on brändimainonta, olisi syytä jollain lailla osoittaa, onko kyse esimerkiksi pikalainasta, jonka avulla kuvassa näkyvä hauska bändielämä on mahdollista, vaiko deittisovellus tai ehkä musasofta. Jos taas kyse on jonkin tuotteen mainostamisesta brändin jo tunteville, voisi kuvitella, että siihen kannattaisi viitata suoremmin.

Kanarian saaria mainostetaan videolla, jossa Alice kulkee niiden maisemissa ja kertoo samalla juttua. Mainos on aika toimiva, siinä on samastuttava hahmo, komeita maisemia ja jonkinlaista tarinaakin. Itse en kuitenkaan jaksanut kiinnostua matkaopas-tyyppisestä kerronnasta.

Viimeisenä se hyvä mainos. POP-vakuutus kertoo tarinan yhdellä kuvalla. Lisäksi mainoksessa on suoraviivaisuudessaan hauska kehotus ja selkeä “shop now” -ohjaus verkkokauppaan.

Tällainen yhden kuvan tarina on toimiva, koska ihmismieli haluaa luonnostaan tarinan saavan täyttymyksensä. Esimerkiksi video, jossa bändi soittaa ja mainostetaan Arturiaa, ei sisällä minkäänlaista jännitettä. Sen sijaan POP-vakuutuksen kuva on hetki tarinasta, jossa miehen auto yllättäen katoaa. Kuva jää kutkuttamaan mieliämme, sillä haluamme tietää, miksi auto on kadonnut. Onko se varastettu? Onko mies unohtanut, mihin on kulkineensa pysäköinyt? Tuossa se oli, mutta ei ole enää. Lisäksi meidän on helppo samastua tähän tarinaan, sillä olemme kaikki hukanneet joskus jotain.

Lopuksi nopeat takeawayt Instagram-mainokseen:

• Kerro kuvan avulla tarina

• Pelkkä komea visuaalisuus ei riitä

• Kerro, mistä on kyse

• Kirjoita selkeä kehote

• Jos et itse osaa, ehdi tai jaksa, ota yhteyttä

• Jos mainostoimistosi ei osaa, ehdi tai jaksa, ota yhteyttä

Tarina tuo merkityksen työntekoon

Miks pitäis...

Meidän ei enää tarvitse tehdä 12-tuntista päivää naurispellolla kesäisin ja samanmoista päivää metsätöissä talvisin. Suurin osa meistä ei ole suorassa kosketuksessa seuraavaan ruoka-annokseemme koko sen matkaa pellolta lautaselle. Sen sijaan me istumme ja ajattelemme, puhumme ja kirjoitamme ja saamme siitä korvauksen ja sillä korvauksella ostamme nauriita.

Koska matka naurismaalta lautaselle on niin pitkä, työnteon motiivit ovat hämärtyneet. Agraariyhteiskunnassa oli selvää, miksi töitä tehdään. Enää ei ole. Helsingin Sanomat käsitteli aihetta haastattelujen ja tutkimusten valossa otsikolla:

”Teen tyhjänpäiväistä mukatyötä” – Sari tekee viikon hommat päivässä, ja moni muukin kokee työnsä turhaksi

Me haluamme töissä käyttämällemme ajalle jonkin perustelun. Me haluamme, että meillä on jokin hyvä syy käyttää puolet valvellaoloajastamme ruudun ja näppäimistön äärellä. Me haluamme tietää, miksi.

HS oli haastatellut artikkeliaan varten ihmisiä, joiden työmotivaatio oli hukassa. Heidän vastauksissaan toistui muun muassa se, että töitä oli liian vähän. He kokivat itsensä tarpeettomiksi. Eräs kertoi: ”Olen kirjanpitäjä ja työskentelen aktiivisesti korkeintaan kymmenen prosenttia työpäivästä. Muun ajan teeskentelen työntekoa. Olen yrittänyt hakea muualle töihin, mutta palkkani on keskitasoa huomattavasti korkeampi, joten työneuvottelu tyssää yleensä siihen.”

Artikkelissa referoitujen tutkimusten mukaan esimerkiksi Britanniassa 37 % vastaajista koki, ettei heidän tekemällään työllä ollut merkitystä maailmalle. Alankomaissa vastaava luku oli 40 %.

Globaalin mittakaavan lisäksi asiassa on vielä toinenkin puoli: suuri osa ei ylipäätään tiedä, mikä heidän työnantajansa tavoite on. Suomalaisen väitöstutkimuksen mukaan 98 % ei muista työnantajansa strategiaa. He eivät tiedä, miksi se yritys tai organisaatio, jossa he työskentelevät, on olemassa. Jos se ei ole tiedossa ja sen lisäksi kokee, että töissä lähinnä oleillaan, ei ole ihmekään, jos työ tuntuu turhalta.

Turhaakin työtä varmasti on, mutta ennen kaikkea tutkimustulokset kertovat johtamisen ongelmista, kuten organisaatiopsykologi Jaakko Sahimaa HS:n artikkelissa toteaa.

"Johto luulee, että ihmisiä sitoutetaan faktojen pohjalta. Näin ei ole, vaan tyydyttävä tarina ja miksi-kysymykseen vastauksen saaminen on psykologinen perustarve. Tunnetasolla johtaminen on muutenkin tehokkaampaa.”

Onneksi monet johtajat ovat tiedonjanoisia ja valmiita kehittämään itseään. Sillä kun johtaja oppii puhumaan johdettaviensa tunteille, hänen oma arkensa helpottuu huomattavasti. On nimittäin paljon helpompaa ja mukavampaa johtaa motivoituneita työntekijöitä kuin sellaisia, jotka kokevat tekevänsä turhaa työtä.

Kuulijan tunteisiin vetoat tarinankerronnan avulla. Ihan perinteinen puhe, joka alkaa vahvalla tarinalla, on tehokas. Samoin yrityksen strategia ja arvot kääntyvät vaikkapa sarjakuvaksi, 3D-kokemukseksi tai novelliksi. Olennaista on, että käytetty tarina on samastuttava ja että se välittää oikean viestin.

Tarinankerronta on kehystämisen taitoa. Vaikka työntekijän työ itsessään ei inspiroisi (esim. tiilien latominen päällekkäin) , kun sen asettaa oikeaan kontekstiin, työstä tulee merkityksellistä (tiilistä kohoaa katedraali, joka kestää tuhat vuotta). Kun löydät sopivan tarinan kuhunkin tilanteeseen, annat ihmisille tarkoituksen tunteen. 

---

Ota yhteyttä niin kerromme, miten sinä voit hyötyä bisnestarinankerronnasta! Ja ekstravinkki: Jos kuulut suuremman yrityksen johtoportaaseen, vilkaise Aikakonettamme. Sen avulla tarjoat työntekijöillesi ja sidosryhmillesi vangitsevan näyn tulevaisuudesta, joka inspiroi ja saa haluamaan muutosta.