Scifi on strategiatyön väline, sanoo SciFuturesin perustaja Ari Popper

Suomen johtavan virtuaalitodellisuustalo Zoanin näkemys Helsingistä vuonna 2030.

Suomen johtavan virtuaalitodellisuustalo Zoanin näkemys Helsingistä vuonna 2030.

Mitä yhteistä on tieteistarinoilla ja yritysten strategiatyöllä? Äkkipäätä tuntuu, ettei mitään. Mutta yhdysvaltalaisen SciFuturesin toimitusjohtaja Ari Popper on eri mieltä. SciFutures on vuonna 2012 perustettu scifitarinankerrontaa hyödyntävä firma, joka auttaa organisaatioita ”harjoittelemaan tulevaisuutta”. 

Popperin yritys tarjoaa asiakkaidensa visioinnin tueksi lähes 200 scifikirjailijan mielikuvituksen voiman sekä viimeisintä teknologiaa, joilla tehdään kirjallinen näky käsinkosketeltavan todelliseksi, kuten esimerkiksi esineiden internetin, lisätyn todellisuuden tai virtuaalitodellisuuden keinoin.

SciFuturesin ainutlaatuinen tarinakulma on herättänyt isojen firmojen huomion alusta lähtien: Pepsi oli SciFuturesin toinen asiakas. Myös Visa, NATO, Ford ja Samsung ovat käyttäneet Popperin tiimiä apunaan.

Jututin Aria Skypen yli, ja mies osoittautui viisaaksi ja lämminsydämiseksi vegaaniksi, joka on huolissaan planeetan tulevaisuudesta mutta uskoo, että vielä ei ole myöhäistä pelastaa sitä. Tässä operaatiossa tarinankerronnalla on tärkeä rooli.

Ari, mistä sait idean scifin ja yritysten visiotyön naittamiseksi?

"Tykkään kirjoittaa scifitarinoita. Vedin vuonna 2012 markkinatutkimusfirmaa, mutta halusin tehdä jotain muuta. Kun en tiennyt mitä, aloin kirjoittaa enemmän. Californian yliopistossa oli kirjoituskurssi, jolle osallistuin kahdesti. Siellä tajusin, että scifi olisi mielenkiintoinen tapa auttaa yrityksiä valmistautumaan tulevaisuuteen. En tiennyt tarkkaan mitä aikoisin tehdä, mutta otin asian puheeksi vaimoni kanssa. Päätimme panna kotimme vuokralle ja muuttaa pienempään asuntoon, jotta voisin perustaa SciFuturesin."

Pelottiko loikka tuntemattomaan?

"Olin täynnä energiaa, mutta minulla ei ollut hajuakaan miten idean kävisi. Pelkäsin, että joutuisin palaamaan vanhaan työhön parissa kuukaudessa. Mutta ensimmäinen asiakkaani otti oma-aloitteisesti yhteyttä ja oli innoissaan vaikkei hänelläkään ollut käsitystä mistä oikein puhuin. Toinen asiakkaani oli futuristi Pepsiltä. Teimme hänen kanssaan projektin kestävästä kehityksestä. Osa jutuista toimi, osa meni metsään, mutta asiakas oli kärsivällinen. Näiden muutamien pilottien jälkeen homma lähti rullaamaan. Olin onnekas."

Mitä käytännössä teette? 

"Asiakkaan luona järjestetään workshop, jossa heitellään ideoita ja kirjoitetaan yhdessä tarinoita, jotka antavat tulevaisuusprojektille hahmon. Sitten valitsemme osaamisalueen mukaan sopivimman kirjailijan, joita meillä on käytössämme lähes 200 ympäri maailmaa. Me briiffaamme kirjailijan, joka kirjoittaa työpajassa tuotettujen ideoiden pohjalta useita tarinaluonnoksia. Sitten valitsemme luonnoksista sen, joka parhaiten viestii strategian, mahdollistaa muutoksen, opettaa ja inspiroi ihmisiä. Kun tällainen luonnos on löytynyt, sitä ehdotetaan asiakkaalle. Kun asiakas on hyväksynyt kehyksen, siitä tehdään kokonainen tarina, vaikkapa novelli, sarjakuva, leffa tai virtuaalitodellisuuteen rakennettu maailma."

Millaisia tarinat ovat? 

"Tarinat kuvaavat ihmisten elämää jokapäiväisen arjen näkökulmasta: että miltä tuotteiden, palveluiden tai teknologioiden käyttäminen näyttää ja tuntuu, minkälaisia ongelmia ne ratkovat. Tarinan teema voi olla vaikkapa se, miten ruokaostoksilla käyminen tulee katoamaan. Tulevaisuudessa tekoäly huolehtii jääkaapin tilanteesta: pitää lukua tavaroista, vertailee ruokatoimittajien hintoja ja tilaa täydennystä itsenäisesti. Tällaisessa visiossa menestyjiä ovat yritykset, jotka osaavat markkinoida suoraan tekoälyille."

Miten hyödynnätte virtuaalitodellisuutta?

"Toistaiseksi sivuprojekteissa. Esimerkiksi rakensimme kaupan virtuaalitodellisuuteen ja tutkimme miten ja millaista tietoa voidaan kerätä ihmisten ostokäyttäytymisestä. Eräälle firmalle, joka suunnittelee silmälaseja lisätyn todellisuuden käyttämiseksi, teimme näkymistä simulaatioita virtuaalitodellisuuteen ja kysyimme testaajilta miltä ratkaisu tuntuu. Olen innostunut siitä, miten näky tulevaisuudesta voidaan rakentaa virtuaalitodellisuuteen niin kouriintuntuvaksi että se imaisee kokijan sisäänsä. Tällainen auttaa ihmisiä organisaatioissa ymmärtämään mihin ollaan menossa."

Onko scifitarina organisaation sisäinen vai ulkoinen työkalu? 

"Sekä että. Tosin meidän työmme suuntautuu 95 % organisaatioiden liiketoiminnan kehittämiseen sekä sisäisen kulttuurin rakentamiseen: strategian ja vision kirkastamiseen ja sitä kautta ihmisten inspiroimiseen ja tarkoituksen tunteen vahvistamiseen."

Miten scifiä voisi käyttää markkinoinnin työkaluna?

"Teimme ”IT guys are greater than scifi” -nimisen podcast-sarjan tietoverkkofirmalle, jonka asiakkaita ovat teknologiajohtajat. Firma halusi näyttää myös alan nuoremmille pampuille, että he ovat varteenotettava brändi. Kehitimme heille konseptin, jossa klassiset scifi-leffat – Star Wars, Star Trek, Terminator, Matrix – kuvitellaan uudelleen korvaamalla niiden esittämä teknologia nykyteknologialla. Podcast-sarjassa kaksi IT-insinööriä seikkailee leffojen tarinoissa, ja auttaa hahmoja ratkomaan heidän teknologiset ongelmansa. Esimerkiksi: miksi ihmeessä Prinsessa Leia tallentaa viestinsä kapinallisille hologrammina droidi R2D2:n muistiin niin että droidi on vaarassa joutua vihollisten käsiin koko kaksituntisen elokuvan ajan? Miksei Leia vain lähettäisi salattua sähköpostiviestiä suoraan kapinallisille?"

Onko scifivisiointi vain teknologiavetoisten yritysten juttu?

"Ei missään nimessä. Tässä lähestymistavassa on hienoa, että se pätee mihin tahansa organisaatioon ja teollisuudenalaan. Me olemme tehneet töitä vaikkapa Yhdysvaltojen puolustusvoimien ja Walmartin kanssa, jotka ovat hyvin erilaisia organisaatioita. Teknologiafirmat ymmärtävät hyvin teknologiaa, mutta kamppailevat samojen ongelmien kanssa kuin muutkin: miten pysyä merkityksellisenä työntekijöille ja asiakkaille, miten luoda vastustamaton näky siitä minne ollaan menossa. Tässä tarinankerronta on erinomainen apu. Perinteisemmät yritykset painivat samojen ongelmien kanssa, mutta niiden kohdalla joudutaan kouluttamaan myös teknologian suhteen, esimerkiksi että mikä on tekoäly ja miten sitä voi tulevaisuudessa hyödyntää."

Mikä merkitys tarinankerronnalla on tulevaisuuden liiketoiminnassa?

"Aiemmin asioita on katsottu teknisesti, järkiperäisesti, prosessiorientoituneesti ja materialistisesti. Nyt heiluri on kääntynyt toiseen suuntaan. Uuden sukupolven johtajat hahmottavat maailmaa eri tavoin kuin vanhemmat kollegansa, ja tarinankerronnan merkitys kasvaa koko ajan. Monista firmoista löytyy jo Chief Storytelling Officer. Uskon, että tarinankerronnasta tulee entistä arvostetumpi taito, jota opetetaan kouluissa ja johon panostetaan yrityksissä."

Mikä on SciFuturesin tulevaisuus?

"Haluan tehdä enenevässä määrin projekteja, jotka liittyvät etiikkaan ja myötätuntoon. Esimerkiksi olen vegaani ja intohimoinen eläinten oikeuksien suhteen. Juuri nyt Pohjois-Amerikassa syntyy paljon Clean Meat -alan yrityksiä, jotka keskittyvät laboratoriossa kasvatetun lihan ja kasvipohjaisten lihankorvikkeiden kehittämiseen. Haluamme auttaa näitä firmoja viestimään visionsa tehokkaammin ja siten nopeuttaa alan kasvamista. Samoin olemme kiinnostuneita tekemään yhteistyötä säätiöiden ja non-profit -järjestöjen kanssa, jotka keskittyvät haasteisiin, joiden edessä ihmiskunta on seuraavien 5-10 vuoden kuluessa. Uskon, että peli ei ole vielä menetetty ja moni virhe on vältettävissä, kunhan meillä on kaukokatseisuutta ja riittävän kirkas visio. Kiinnostavaa tarinoiden vaikuttavuudessa on se, että ne oivalluttavat näkemään jonkin minkä kokija jo ikään kuin tietää. Siksi tarinat sopivat hyvin muutosten läpiviemiseen: niiden välittämät ideat tuntuvat omilta. Uskon, että kun saamme ”harjoitella tulevaisuutta” tarinoiden kautta, se avaa silmämme ja havahduttaa meidät toimimaan." •

–––––

Tarina-akatemia tekee yhteistyötä Suomen johtavan virtuaalitodellisuustalon, Zoanin, kanssa. Arin esimerkin inspiroimana loimme Zoanin kanssa Aikakoneen. Aikakone on työpajatyöskentelyä, tarinamuotoilua ja virtuaalitodellisuutta yhdistelevä työkalu, joka vie sinut tulevaisuuteen jo tänään. Aikakoneen avulla näytät työntekijöille, mitä hedelmää heidän työnsä kantaa ja miltä tuntuu tulevaisuus, jossa yrityksen visiosta on tullut totta. Tai miten voit tehdä asiakkaisiisi vaikutuksen esittelemällä brändisi edelläkävijyyden pysäyttävällä tavalla. Jos kiinnostuit, lue lisää täältä.

Klikkiotsikoiden toimivuuden takana on tämä yksinkertainen kikka

Kyllä, klikkiotsikot ovat tarinallistamista. Silti niissä on jotain vikaa. Tyypillisiä klikkiotsikoita ovat sellaiset, joissa ei kerrota itse asiaa, esimerkiksi:

"Tämä oli syynä Helsingin pimentäneeseen sähkökatkoon"

Perinteinen ja asiallinen otsikko samasta aiheesta olisi esimerkiksi:

"Katkennut suurjännitekaapeli aiheutti Helsingin pimentäneen sähkökatkon"

Klikkiotsikossa myös usein nostetaan lukija päähenkilöksi, esimerkiksi:

"Tämän takia et saa parisuhdettasi toimimaan"

Perinteinen ja asiallinen otsikko samasta aiheesta olisi esimerkiksi:

"Tuore tutkimus osoittaa, että parisuhdeongelmien syynä ovat usein kommunikaatio-ongelmat"

Myös tässä blogissa on käytetty seuraavaa otsikkoa:

"5 vinkkiä, joilla tarinallistat tylsät faktat"

Se on eräällä tavalla myös klikkiotsikko, sillä sen tarkoitus on puhtaasti houkutella lukija itse jutun äärelle.

Suurin osa klikkauksia keräämään laadituista otsikoista sijoittuu jonnekin harmaalle alueelle. Vaikkapa yllä oleva esimerkki sähkökatkosta on sellainen. Se herättää mielenkiinnon, mutta juttu kyllä vastaa otsikon herättämään kysymykseen. Myös "5 tapaa..." -tyyppiset listat ovat perusteltuja, jos sisällöstä on aitoa hyötyä lukijalle.

Varsinaisten klikkiotsikoiden ongelma ja ärsyttävyys on siinä, että ne eivät useinkaan lunasta herättämiään odotuksia. Esimerkiksi lupaamalla kertoa, mikä useimmissa parisuhteissa on ongelmana, otsikko lupaa jotain uutta. Uutista lukevalle kuitenkin selviää, että itse sisältö on varsin köykäinen, sillä jokainen tietää nykyään, että tunteistaan pitää puhua.

Jokainen meistä on joutunut pettymään klikkiotsikon takana olleen jutun luettuaan. Miksi silti klikkaamme näitä odotuksia herättäviä otsikoita yhä uudelleen?

Kyse on tarinan voimasta. Klikkiotsikko herättää odotuksen jostain mielenkiintoisesta, ja meidän mielemme haluaa täydentää tarinan. Kyse on enemmän kuin pelkän uteliaisuuden herättämisestä. Ihmisellä, Homo narransilla, on taipumus etsiä syy-seuraussuhteita ja merkityksiä. Me haluamme täydentää tarinan. Meitä jää vaivaamaan, jos tarina ei ole täydellinen. Vai pitääkö joku muka oikeasti elokuvien tai romaanien avoimista lopuista?

Mielestäni klikkaamaan houkuttelevat otsikot eivät sinänsä ole pahasta. Kyse on pikemminkin niiden juttujen laadusta, joihin otsikot johtavat.

 

Herätä uteliaisuus ja inspiroi muutokseen – 4 tehokasta tapaa käyttää tarinoita

Aiot puhua seminaarissa. Olet vetämässä presentaation asiakastapaamisessa. Teet videota someen. Miten saat yleisösi kiinnostumaan ja innostumaan? Käyttämällä tarinoita näillä 4 tavalla.

1. Tarina virittää yleisön

Esitykselläsi keskeytät kuulijan elämän jollain tavalla. Hän istuutuu salin tuoliin mutta miettii edelleen lähettämättömiä meilejä ja soittamattomia puheluita. Sinun pitää houkutella kuulijasi tähän hetkeen. Kuntoklubi Training For Warriorsin konseptiin kuuluu, että jokainen treeni alkaa tarinalla, joka temaattisesti liittyy päivän harjoituksiin. Teeman leipominen tarinan muotoon herättää uteliaisuuden ja orientoi yleisöä tulevaan. Ihmismieli on kuin soitin joka pitää virittää.

2. Tarina vahvistaa väitteesi

Esitykselläsi väität jotakin. Älyyn vetoaminen aktivoi vain pienen osan aivoista kun taas tunteet herättävät eloon ihmisen koko aisti- ja kokemushistorian. Aivot eivät tee eroa toden ja kuvitellun välillä. Siksi tarina, johon väitteesi on kätketty, perustelee tunnetasolla miksi väittämäsi on totta. Samastumalla tarinaasi siitä tulee kuulijan oma kokemus ja samalla hänen on vaikeampi olla hyväksymättä väitettäsi. Kun elokuva Perikato (2004) esittää Hitlerin muun muassa leikkimässä rakastamansa koiran kanssa, katsoja kokee tilanteen ambivalentiksi: järki haluaisi vastustaa mutta samastuminen pakottaa tuntemaan empatiaa hirviötä kohtaan.

3. Tarina hälventää vastaväitteet

Ihminen joka kokee että häntä kuunnellaan, kuuntelee. Se tarkoittaa että tarinankertojana osaat astua kuulijan saappaisiin ja osoitat ymmärtäväsi häntä. Kertomalla tarinan henkilöstä, joka on käynyt läpi saman kuin yleisösi ja muuttunut, tarjoat heille mahdollisuuden tunnistaa omat epäilyksensä ja annat mallin miten muututaan. 

Mielenterveystyössä käytetään vertaistukea. Siinä syövereistä palannut ihminen sanoo kärsivälle että "minullekin on tapahtunut noin, tiedän miltä tuo tuntuu, minäkin ajattelin tuolla tavalla, kunnes oivalsin". Kuulija tunnistaa kertojan epäilyksissä ja peloissa omat tunteensa ja koska kertoja on kyennyt muuttumaan ja siksi selvinnyt, se antaa kuulijalle toivoa että hänkin voi selvitä.

4. Tarina inspiroi ja ohjaa yleisön muuttumaan

Esitykselläsi pyrit aina johonkin. Että yleisön ajattelussa tai käyttäytymisessä tapahtuu muutos. Sattuipas sopivasti – tarinankin pihvi on muutos. Hyvässä tarinassa vastoinkäymiset murtavat ja muuttavat päähenkilön. Alussa itsekäs työnarkomaani on lopussa hellä perheenisä. Alussa arka kääpiö on lopussa rohkea maailmanpelastaja. Tarinan päähenkilö muuttuu vasta kun luopuu itseään rajoittavista ennakkokäsityksistä ja peloista. Kuulija tajuaa että sama pätee häneen. Tarina näyttää miten muutos tehdään. 

Me kaikki haluamme muuttua mutta muutosvastarinta on syvällä meissä emmekä aina usko tai muista että meistä olisi siihen. Aristoteles käyttää termiä katharsis kuvaamaan tarinan aikaansaamaa tunnekuohua. Sen voi suomentaa uudistuneeksi elämänhaluksi. Kun kerrot tarinan joka näyttää muutoksen, kytket kuulijan hänen omiin tunteisiinsa, vapautat hänet itsensä kahleista ja muistutat hänessä itsessään piilevästä potentiaalista. Ja se ei ole vähän se – uudistunut, toivorikas ihminen kykenee ihan mihin vain.