Aina kun vedän tarinakoulutuksia, yritän aloittaa tilaisuuden anekdootilla, joka osoittaa että olen viallinen ihminen. Vaikka että ”suurin virheeni aloittelevana blogaajana oli epätoivoinen yritys kuulostaa fiksulta, sillä seurauksella että kukaan ei ymmärtänyt mitä yritin sanoa”. Tai että ”epäonnistuin kirjailijana, ja siksi minusta tuli tarinakouluttaja”.
Miksi kukaan vapaaehtoisesti paljastaisi haavoittuvuutensa? Koska me kaikki, kuulijat mukaan lukien, olemme erehtyväisiä ja tuntevia, ja kohtaamme joka päivä hankaluuksia ja vastoinkäymisiä. Siksi tarinankertoja, joka paljastaa epäonnistumisensa ja niistä saamansa opit, tarjoaa kuulijalle vahvan samastumisen kokemuksen.
Mihin samastumista tarvitaan? Tunteiden herättämiseen. Jos kuulijalla ei ole tunneyhteyttä sinuun, millään mitä sanot, ei ole kuulijalle merkitystä.
Tarvitset kuulijan tunteita vaikuttaaksesi hänen ajatteluunsa ja käyttäytymiseensä. Ilman tunnetta väittämäsi haihtuu kuulijan mielestä, sillä pitkäkestoisen muistin toiminta vaatii tunnejäljen syntymistä. Ja jos haluat vaikuttaa kuulijan päätöksentekoon, ilman aivojen tunnekeskuksen osallistamista ihminen ei kykene yksinkertaisimpiinkaan päätöksiin.
Ihmisaivot on rakennettu nykyajan vaatimuksiin nähden virheellisesti: ne hylkivät puhdasta informaatiota. Mutta kun kuulija samastuu sinuun, tunneyhteys salakuljettaa väittämäsi kuulijan mieleen – vähän niin kuin Troijan hevonen – ja niin väittämästäsi tulee hänen ikiomansa.
Asia, joka huolestutti parin viikon takaisen blogiworkshopin osallistujia, liittyi inhimillisyyden esiintuomiseen. Jos asiantuntija paljastaa olevansa erehtyväinen, miten käy ammatilliselle uskottavuudelle? Ei kai kukaan luota vialliseen asiantuntijaan? Huoli on ymmärrettävä mutta turha.
Kokosin alle kolme tapaa, joilla asiantuntija voi olla sekä ihminen että säilyttää uskottavuutensa.
1) Paljasta viallisuutesi siviilielämässä
Osoita viallisuutesi muilla elämän osa-alueilla kuin asiantuntijatontilla. Esimerkiksi autonratissa, lasten kanssa, parisuhteessa tai koriskentällä on joka päivä tilanteita, jotka pakottavat nöyrtymään ja oppimaan uutta. Käytä tekemiäsi virheitä ja niistä saamiaisi opetuksia vertailukohtina, joilla valotat oman erityisalasi ongelmia.
Jos mökkireissulla olet riidellyt ystäväsi kanssa, tehnyt sovinnon ja huomannut suhteen syventyneen, voit käyttää tätä kriisiviestinnällisenä esimerkkinä miksi firman kannattaa pyytää anteeksi vilpittömästi – suhde asiakkaaseen on pelastettavissa, kenties jopa syvennettävissä. Näin käytettynä esimerkit vajavaisuudestasi eivät uhkaa uskottavuuttasi vaan rakentavat luottamusta.
2) Paljasta intohimosi synty ja matka asiantuntijaksi
Lukijat samastuvat paitsi viallisuuteen myös intohimoon, siihen että jollakulla on selkeä kutsumus ja elämäntehtävä. Asiantuntijuutesi perustuu johonkin alkusyyhyn – tunteeseen tai sysäykseen, jonka vuoksi asia on alunperin alkanut kiinnostaa. Harva ymmärtää mitään hiukkaskiihdytin-insinöörin työstä, mutta jos hän kertoo uransa alkaneen lapsena puretuista leivänpaahtimista ja kodinkoneista, pystymme samastumaan tuohon pikkupoikaan.
Sysäyksestä on luontevaa jatkaa, miten matka toi mukanaan välttämättömät vastoinkäymiset ja opit, jotka nyt ovat jo osa menneisyyttä. Se, että on oppinut menneisyydessä, ei uhkaa asiantuntijan nykytilaa, päinvastoin. Se vakuuttaa lukijan siitä, että asiantuntijuus on koitoksissa testattua ja siksi arvostettavaa, ei kirjaviisautta tai pönötystä.
3) Kuvaa lukijalle kohtaus ja henkilökohtainen reaktiosi
Jos oman viallisuuden paljastaminen tuntuu liian suurelta ensiaskeleelta, blogaavaa tarinankerrontaa voi harjoitella luomalla arkisen kohtauksen, jossa on itse mukana.
Älä aloita kirjoitustasi etäännytetyllä uutiskielellä: "Viime aikoina mediassa on puhuttu paljon työlainsäädännön uudistuksista”.
Kokeile omakohtaista, muutamalla yksityiskohdalla elävöitettyä kuvausta: ”Viime sunnuntaina istuin unenpöpperössä aamiaispöytään. Katsahdin Hesarin pääotsikkoa ja nielaisin kahvin väärään kurkkuun.".
Kun kehystät viestisi ihmisen kokoisella kohtauksella, joka paljastaa sinun olevan tunteva olento, lukija saa otteen abstrakteistakin asioista.
Samaan aikaan kun asiantuntijaroolin tarjoama piilo on turvallinen, se hankaloittaa viestisi läpimenemistä ja vaikuttavuutta lukijoissa. Siksi roolinaamiota kannattaa varovasti laskea. Palkinto oman ihmisyytesi paljastamisesta on suuri: saat yhteyden lukijoihisi (ja kaupanpäällisiksi itseesi), sinuun luotetaan ja sinua seurataan. Kun olet ensisijaisesti ihminen, lukijaa kiinnostaa kuulla mitä sinulla on sanottavana.
Mutta älä minua usko, kokeile itse.